Tänään viedään viimeistä kevätkeikauksen keikkaa Seinäjoella.
Luvassa on vauhdikasta vauhtiajoa. Hyvää vappua kaikille!

Ja mikä parasta, vaikka kevät loppuu niin kesä alkaa, ja uutta keikkalistaa pukkaa tulemaan täältä.

Tässä kesäkiertueemme – ”KESÄ SIIVILLÄ” – keikkapaikat.

TERVETULOA ELONKERJUU-AIRLINESIN KESÄKYYTIIN!

7.6. Turun Yöt, Turku
8.6. KirjuriOpen, Pori
8.6. Haku Päällä, Kurikka
15.6. Untorock, Utajärvi
21.6. Tiikerin Juhannusjuhlat, Kauhava
22.6. Juhannusfestival, Himos, Jämsä
28.6. Henry’s Pub, Kuopio
29.6. Iskelmä Himos, Jämsä
5.7. Urjanlinna, Sievi
6.7. Farmari 2013, Seinäjoki
12.7. Torin Rytmit, Hyvinkää
13.7. Suomipop-festivaali, Jyväskylä
13.7. Tangomarkkinat, Seinäjoki
19.7. Tammerfest, Tampere
19.7. TerwaPop, Kuortane
20.7. Karjurock, Uusikaupunki
26.7. Vauhtiajot, Seinäjoki
27.7. Pitsiviikot, Rauma
27.7. Häränpaistajaiset, Punkalaidun
2.8. Kaarihovi, Teuva
3.8. Hämyvestarit, Hämeenkyrö
10.8. Likkojen Lenkki, Oulu
10.8. Nightclub Tähti, Oulu
17.8. Aukustirock, Jalasjärvi

Kevään viimeisiä keikkoja viedään.
Tänään Tampereen Tähti saa jälleen tuta kuinka pöyrööt rokkaa.
3.10.2012 oli Elonkerjuun ensimmäinen virallinen Ilon pirstaleet-rundin keikka Bar Oscaris Lapualla. Nyt kevätrundin lopus me palataan rikospaikalle, tosin ny meitä ei päästetä enää baariin sisälle, vaan meirät on pistetty pihalle soittamaan. Me aloitetaan ulkofestarikausi Oskarinkadulla teltassa. Tulkaa ihmiset kokemaan käsite nimeltään Lapua.
Rundi päättyy Seinäjoen Areenalle vapunaattona. Niin… siellä on vissihin Klamydiakin paikalla. Haiskahtaa ens viikon lööpiltä.
Tässä joitain muistoja viime viikon Pohjois-Suomen rundilta, olkaa hyvä, eli meiränkiälellä, HE!

18.4. Pirtukirkko, Äkäslompolo/Kolari

Äkäslompolo ja Ylläs oli perille saavuttua kieltämättä aika surkia näky. Vettä satoi ja rinteet oli tyhjinä. Niin vaan kevät tulee ja hiihtosesonki loppuu.
Buffeé-pöytä odotti bändiä höyryävänä samalla, kun tekniikka rupes kokoamaan omaa pikku palapeliään. Tarjolla oli muusia ja muikkuja. PIKKUUSEN TOIMII!!!
Ralli söi kolme lautasellista. Huijas komiasti ittiänsä hakemalla aina vaan ”vähä lisää”.
Ruoan jälkeen Jossu halus esitellä oman huoneensa kaikille, kun oli saanut oikein sviitin. Oli saunaa, takkaa ja poreallasta, joka EI toiminu! ÄIKKIS OIKEEN! Meet ny vaan suihkuhun niin kuin muukin rahvas.
Takahuonekokoontumisajojen jälkeen taas vaan kerran kivuttiin lauteille.
Sieltä lavalta käsin vasta tajusin miksi paikan nimi on Pirtukirkko. Täällähän on lehterit ja kaikki, ja melkeen yhtä kotoosta kuin Lapuan Tuomiokirkos jouluaamuna klo 7.12. Puuttuu vaan seiniltä ne, lapsen lumpsuvia silmiä vaivoin auki pitävät ”tuomiopäivän ravikuvat”
”Miekalla, nälällä ja rutolla.” Niilläpä hyvinkin.
”Mä laitan kaks denaaria kakkoslähärön Kuolemalle”

No mutta…
Keikka kulki määrätietoisesti loppua kohti lämmeten, niin kuin hyvien ilosanomien kuuluukin kulkia.
Hiki virtas Pirtukirkon alttarilla vuolaana kuin Brownin Jameksen ohimoilla etelän keikoolla.
Narikassa rippikoululaiset oli keränny kirkkoväeltä kolehrin jo ovella pääsylippuina, niin ettei niiren tarvinnut salin puolella enää kukkaroitansa kaivella, jollei nyt välttämättä halunnut ostaa ohraehtoollista tiskiltä.
Kuoripoijat Naali ja Paarma pitivät kirkkokansan rytmissä määrätietoisella kompillaan. Kanttori Ralli hakkas Fender Telecasterin urkuja niin kuin pualijauhoonen, pirujansa pois manaten.
Lucia- neito Koivu tanssahteli siihen lajihin, jotta körttiemännät joutui penkeillä tökkimään miehiänsä kylkeen tiukasti komentaen: ”Et katto sinnepäin!”
Minä kuljin kaiteita pitkin tuohikontti ja virsut jalaas, niin kuin Ruattalaasen Paavo Aholansaaren penkeillä.
Folkrock Hallelujah!!!
Kiitos Pirtukirkkokansa!!
Kyllä oli seuroos jumalattoman hyvä meininki!
Amen.

Körttipoika Lagström

Jatkuu…

Terves.

Aurinko paistaa Haagas jälleen.
Ja jos Patarinnat vie ehtoolla lätkämestaruuden, niin silloin paistaa vielä yölläkin, oon nimittäin lyöny vetoa Ässien puolesta. (Sundin poijilla kärenpohjat hikuaa jännityksestä, joutuvatko maksumiehiksi)
Ja jos käykin niin, että Tappara voittaa sarjan huomenna, niin perjantainahan meillä on Tampereella entistä riehakkaampi yleisö!
Eli, käy kuinka käy, niin voitto tulee.
Tämä on nyt sitä positiivista ajattelua, jota myös ittensä huijaamiseksi jossain päin kutsutaan.
Justihi.
Täs on pari rästiin jäänyttä keikkaraporttia parin viikon takaa. S´il vous plaît.

12.4. Pressa, Helsinki

Back in Pressa.
Tekniikka kokos kamoja pystyyn, kun bändi treenas akustisesti Pressan salin puolella Ruokotonta, joka oli tarkoitus ajaa sisään settiin. Ihmisiä virtas ohi. Olivat vissiin menossa katsomaan jotain teatterispektaakkelia.
Niin jäi saundit tsekkaamatta, kun piti antaa teatterilaisille työrauha.
Tosin ravintolapäällikkö joutui kerran juoksemaan paikalle ”talo palaa”-ilme kasvoillansa, kun Simo ”aivan vähä vaan” koitti kitarasoundeja.
”No eikö me niitä soundeja olla jo syksystä asti tämmätty?”

No mutta…
Keikka kulki jälleen kerran päin pers.. eiku siis aivan jumalattoman hyvin, vaikka välis pehmensinkin takaraivollani katosta roikkuvaa PA-kalustoa. Ei oo pitkällä miehellä helppoa esiintyä.
Väkiäkin oli taas enemmän kuin viime kerralla, joka omasta näkövinkkelistä on ihan hyvä kehityskäyrän suunta sekin. Tuttuja ja vähemmän tuttuja naamoja oli sali pullollaan.

Tällä kertaa oli valokeisari Saaren vuoro todeta, että : ”Oli muuten tämän rundin kovin keikka!” Se seisoo kuitenkin keikat salin puolella, joten pakkohan se on uskoa miestä.

Kiitos Pressassa olleet!
Ja Pressan keittiönväki taas aivan jumalattoman hyvistä leivistä!

13.4. Yyterin Spa, Pori

Bussi oli jo perillä Porissa, kun me lähdettiin Anan ja Jossun kans pudottelemaan henkilöautolla kohti Yyteriä.
Neljä vuotta Porissa asuneena oli vähän jännitystä, että mahtaako tulla porilaisii tuttuja lainkaan keikalle.
”Tiäksä ei ne tuu, ku ei ne jaksa lähtee Yyterii saakka ja Ässil on peli heti…ylihuamen!!!”
No ei sitä tiärä.

Perille päästiin ja chekki tehtiin. Sitten graavilohta ääntä kohti ja haastattelu kesälehteen, jonka jälkeen kävin rannalla haukkaamassa meri-ilmastoa ja ihailemassa näkymiä.
Ei ollut Rollareita rannas soittamas, eikä paljon muitakaan hippejä. Kaks sekarotuusta juoksi ja haukkui isäntänsä heittämien klapien peräs.
Semmost se o… Kesää orotelles.

Huitaasin pari tuntia unta palloon ja sitten olikin jo kiire vetää keikkakuteita niskaan.
Ja niin mentiin taas…
Soitto kulki ja pelit toimi. (Lukuunottamatta yhtä patterinvaihtoa kitaraan)
Ruokoton sai virallisen ensiesityksensä, joten taas on yksi biisi lisää Naalilla ja Paarmalla biisilistavääntöhärdellissänsä.
Ja jos ei ollu niitä Porin tuttuja kauhiasti keikalla, niin olipahan ainakin yks Ruokotoon lapualaanen, joka tanssi ja jutteli puolikeikkaa järkkärin kans intensiivisesti lavan edustalla. Mahtoikohan porttieeri sanoa kaverille, että:

”Kun sä tulet Porriin
sut pistetään pärekorriin
ja veretään pitkin Porin torrii
ja pers sanoo horilorrii”

Ja jos sanoi, niin veikkaan, että kaveri vastas jotta:
”Mee sä kotias kasvamahan pärekories kaas!!”

Ei voi tietää… Se on sellaista kun kulttuurit kohtaavat.

Kiitos kaikki Yyterissä olleet hurjat!

Niin ja onnea Ässille tämäniltaisesta suomenmestaruudesta… tai sitten siitä huomisesta häpiä… eiku hopiasta! Ja Tapparalle samat sanat!!

Juha ”Huikari” Lagström, Oulun Kärpät- kannattaja, ehkä vuodesta -82 lähtien.

Hop!

Hyvää Agricolan ja suamenkiälipäivän iltaa jokahittelle!
Takatalvi tuli ja menöö taas.
Pääsiäisen kiirastulet on sammunu ja ruhjeista rupiaa ruvet irtoamaan uusien tieltä.
Hopiatoffee tulee perjantaina tukkimaan Isoolle kirkoolle Kampin seudun liikennettä, jonka jälkeen me viedään Porin Patapairoolle parempaa päällepantavaa Elonkerjuun Ruutuässäpaita muodossa.

Tässä pientä raportointia piinaviikolta.

28.3. Sirkus, Hämeenlinna

Krääsä-Joonas ripusteli uusia Kerjuun Valttikortti-paitoja näyteikkunallensa, kun talsiin sisälle vanhaan pankkisaliin Sirkukseen. Sain ittellenikin yhden paidan, kun kauniisti kauppiaalta kinusin.
Takahuone oli tapetoitu vanhoilla keikkajulisteilla, joihin oli askarreltu tussilla pettämättömän hauskoja klassikkovitsejä… Matti ja Teppo viiksillä, Vilkkumaan Maija viiksillä, Eini viiksillä…

Avausbiisinä oli luvassa Veljen kanssa kaupunkiin, jota ei aivan hirviästi olla viime aikoona soiteltu, joten steppasin hermostuneena lavan vieres vähän ennen keikkaa narikkakäytävällä ja kertailin vielä tekstiä mielessä. Ralli muistutti kaikkia, että: ”varokaa ny tuota rautaasta narikkaa, joka on justiin tuas päänkorkeudella.”
”Joo joo… mihinkä mä ny jäinkään? Ai niin…meiton täs pöyräs kaks rakkauren raatajaa kun kaasu pohojas painetaan, väkisin joskus penkkahan pelmahtaa…
VUTUUUM!!…. ?… ….?….
Jossu toimi tehokkaammin kuin Hasselhoff ja kumppanit kaikissa Baywatchin tuotantokausis yhteensä.
Painoo ottaa sormella samalla kun raahas potilasta vessaan… kylmää vettä kuhmuun… tuokaa laastaria! Loppudiagnoosi ja lappu kouraan, KELPAA PALVELUKSEEN.. No niin Aki, voit laittaa alkunauhan pyörimään ja rokrok!
En muista osasinko edes Veljen kanssa kaupungin rajalle, kun olin niin pökerryksis iskusta, mutta kyllä se turpaan saanti vaan mukavasti rentoutti oloa. Sen verran leppoinen ja hauska meininki oli lavalla läpi keikan, että pistän harkintaa jos kävis ennen jokaista keikkaa haastamas isoommillensa riitaa kylillä.
Kiitos teille Sirkuksessa mukana olleet ja varokaa päällekäyviä narikoota!

p.s. Istuskelin aamupäivällä vielä Hämeenlinnan torilla nautiskellen auringonpaisteesta ja kuunnellen Irwiniä. Ei pöllöömpi pitkänperjantain aamupäivä.

29.3. Ilona, Seinäjoki

Ääsjoki.
Edessä oli synnyinkaupunkikeikka.
Hopiatoffeen sisällä oli leppoonen tunnelma huolimatta koko kirkkovuoden ainoasta surujuhlasta. Ei voivooteltu Pilatusta, eikä Barabbasta vaan juteltiin mukavia niin, että Hämeenlinna-Seinäjoki siivu meni niin kuin siivillä, niiren viistämättä eres maata.

Niin on vaan ajat muuttunu pohjanmaallakin.
Ei siitä ole kuin parikymmentä vuotta kun vielä pitkänäperjantaina piti Rallin juttujen mukaan järjestää tanssit salaa ja nyt on kaikki ravintolat auki ja väkiä viälä niin kuin lipinpirua Ilonan bunkkeriyökerhossa.
Kyllon mukavan Jumalatoonta sakkia! Hyvä Savikylän suruttomat!
Eturivin Syntymähäjyyllä oli vissiin ollut narikas oma Via Dolorosansa, kun kaikilla oli laastarit niin komiasti ristis ottalla.
Kiva oli jälleen kerran koheltaa ja soittaa. Paljon oli tuttuja ja paljon tuntemattomia pläsejä.
Oltiin niin hurmokses, että otettiin taas aivan jumalatoon riski ja päästettiin Sundin multi-instrumentalisti Paarmakin eturiviin soittamaan kitaraa Älä äitee sure- kappaleen aikana. Kyllä se vaan meni vielä kiltisti rumpupallille takariviin biisin jälkeen, eikä eres vaatinut tekniikkaa siirtämään rumpusettiänsä yhtään eteenpäin.
Kiva oli vetää!!
Kiitos Seinäjoki ja Ilonan ihimiset!

31.3. Himos areena, Jämsä

Haastoin bussimatkalla Joonaksen pelaamaan Playstationilla NHL2013 peliä. Sain kuokkahan niin kuin akat (sallinette kansankielenilmaisun arvon neidit ja rouvat). Teki mieli pyytää Habaa pysäyttämään bussi, että päästääs oikeen veljissä painimahan pihalle hetkeksi. No, valovastaava Saari tarjoili matkalla sen verran herkullisia schlagereita iPhonensa kautta, että sain mielenrauhan takaisin. Tuli vanhoja helmiä Slayerilta, Suicidal Tendenciesilta, Anthraxilta, Metallicalta… Ja tasaaseen tahtiin jostain bussin kulmasta kuului Miataan mämminsyöntiohjeita: ”Ensi teherähän mairolle kolo…. Ja sitte ruvetahan lapioomahan.”
Sellaasis tunnelmis saavuttiin jälleen yllättävän nopiaa Himokselle.
Kuittasin huoneen ja painuun nukkumaan pariksi tunniksi, jonka jälkeen syömään ja soundcheckkiin.
Oli muuten aivan jumalattoman hyvää ruokaa tarjolla. Oikeen sellaista rasvapossua, joka murenee käsihin, kun vähä haarukalla kylkeen koputtaa. Eikä huonoa ollu se kanakaan. Niin eikä ne heteet ja emitkään.

Keikkakin kulki kutakuinkin niin kuin pitääkin. Maikki piti aloottaa vaan kaks kertaa uudestaan, kun eturivin soittajat ei muistanu kuinka se menee. Joo.. No sitä on niin vähä soitettu…
Vedin keikan Morrisonin nahkahousuilla, kun en ollu ottanu mukaan kuin yhret farkut. Eli, vanha kunnon nappiksetkotonapelireissulla-tyyppinen pakkaus. El classico!
Ruoska heilui, Rannanjärvi kuali ja piinaviikko päättyi, niin kuin päättyi Kerjuun pääsiäiskiartuekin
Kiitos Himos ja kaikki te jotka pääsiäisen pyhät meidän kans viätitte!

Julli Pääsiäishanu

Nyt ei enää tartte surra sitä, että elämän valttikortit katosivat romuluisen ja vauhdikkaan elämän virtaan.
Nyt tuon ruutuässän saat pukia päälles ja prassailla sillä kotikonnuilla.

Elonkerjuun valttikortti- t- paita on nyt tilattavissa Kerjuu-kaupasta!

Paita on Vaasalaasen Hantta Viinamäen suunnittelema ja viimosen päälle laadukas, niin on ollu aina tapana.

Käykääpä vilaasemas!